AnttiJuhaniKasvio

Virikelukemista vaurautemme juurista kiinnostuneille

  • Deirdre N. McCloskey
    Deirdre N. McCloskey
  • Trilogia
    Trilogia

Viime aikoina monet yhteiskuntatieteilijät ovat harmitelleet ekonomistien hegemonia-asemaa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Taloustieteen yksipuolista ihmiskäsitystä arvostellaan, ja joitakin ärsyttää akateemisen taloustieteen latistuminen lähes pelkäksi abstraktien matemaattisten mallien rakenteluksi.

Yhdysvaltalainen Deirdre N. McCloskey on toista maata, vaikka hän on peruskoulutukseltaan ekonomisti ja tehnyt ison osan urastaan neoliberalismin mekassa Chicagossa. Erilaiseksi hänet tekee se, että pohjakoulutuksestaan huolimatta McCloskey on tutkinut ennen kaikkea nykyajan talouden historiallisia juuria. Lisäksi hänen lukeneisuutensa ulottuu kauas tavanomaisen akateemisen taloustieteen ja taloushistorian rajojen ulkopuolelle. Tätä kuvastaa Illinoisin yliopiston McCloskeylle osoittaman oppituolin alanmäärityskin, jossa hänen erikoisalueikseen rajataan ”economics, history, English and communications”. Liiallisen kapea-alaisuuden välttämiseksi McCloskey avustaa yliopistoaan myös filosofian ja klassikoiden opetuksessa.

Sekin ehkä kannattaa mainita, että alkujaan professorimme oli nimeltään Donald McCloskey; etunimi on vaihtunut Deirdreksi sukupuolenvaihdoksen myötä.

Vuonna 1942 syntyneen McCloskeyn uran huipentumaksi on ilmestynyt modernin maailman syntyä käsittelevä kolmen paksun teoksen sarja: 2006 julkaistu The Bourgeois Virtues: Ethics for an Age of Commerce, 2010 tullut Bourgeois Dignity: Why Economics Can’t Explain the Modern World ja viime vuonna ilmestynyt Bourgeois Equality: How Ideas, Not Capital or Institutions, Enriched the World.

Kirjoittajan mukaan länsimaiset yhteiskunnat ovat kokeneet 19. vuosisadan alusta lähtien ennennäkemättömän vaurastumisen kauden, joka ei selity sen paremmin kapitalismin läpimurrolla, valistuksen ideoilla, teknisellä kehityksellä kuin instituutioillakaan. Ratkaisevin tekijä on ollut uudenlaisen porvarillisen kulttuurin ja moraalin läpimurto. Sen merkit nousivat ensimmäiseksi näkyviin Alankomaissa, mistä muutos alkoi levitä vähitellen myös Britanniaan, muualle Länsi-Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja hieman myöhemmin Japaniin.

Tarinan luonteesta huolimatta McCloskey ei lukeudu kapeasti vain länsimaisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneiden tutkijoiden laajaan joukkoon. Sen sijaan hän osoittaa monissa kohdin, että meidän yleisesti länsimaisina pitämiämme piirteitä voidaan löytää jo paljon aiemmin ei-länsimaisista yhteiskunnista. Kuvausta rikastaa se, että taloushistorian normaalisti käyttämien aineistojen lisäksi analyysi käyttää hyväkseen paljon kaunokirjallisuutta ja muita taiteellisia artefakteja – kuten retoriikasta kiinnostuneelta tutkijalta sopii odottaakin. Paketin täydentää McCloskeyn lahjakkuus kirjoittajana. Tarinan laajuudesta ja samojen perusteemojen toistumisesta huolimatta hän pystyy herättämään yhä uudelleen lukijan mielenkiinnon.

Vaikeaksi palaksi lukijalle voi muodostua se kevytmielisyys, jolla McCloskey teilaa sivistyneen keskiluokan ja poliittisen vasemmiston - ”clerisyn” - piirissä vallitsevat ajatukset sosiaalisen tasoituspolitiikan automaattisesta siunauksellisuudesta. Itselleni vielä vaikeampi pala on yhtä kevytmielinen tapa, jolla McCloskey sysää syrjään varoitukset nykyiseen talouskehitykseen liittyvistä ekologisista uhista. Vaikka kirjoittaja on aiemmin toiminut yhtenä kliometrian – tilastoja systemaattisesti hyödyntävän taloushistorian – uranuurtajista, tulevan kasvun rajoista puhuttaessa hän vajoaa samankaltaiseen numerosokeuteen kuin Shakespearen Falstaff viimemainitun esitellessä prinssi Halille hänen kimppuunsa hyökänneiden rosvojen sinne tänne vaihtelevia lukumääriä (McCloskey käyttää kohtausta esimerkkinä esiporvarilliselle ajalle ominaisesta suurpiirteisyydestä Bourgeois Equalityn sivuilla 317-8).

Tällaisista vatsanpuruista huolimatta McCloskey on lyömätön oikoessaan muun muassa Marxin, Weberin, Schumpeterin, Polanyin, uuden institutionaalisen taloustieteen, Joel Mokyrin ja Thomas Pikettyn tulkintoja modernin länsimaisen sivilisaation kehitysdynamiikasta. Sekä samalla rehabilitoidessaan Adam Smithin systemaattisesti väärinymmärrettyjä ajatuksia markkinoiden ja moraalin keskinäissuhteista.

Rohkenen suositella kirjoihin perehtymistä kaikille älyllistä virkistystä kaipaaville. Ja niille, jotka haluavat teroittaa argumenttejaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän yhteiskuntakehityksen puolesta. Koska koko trilogian lukeminen on aika urakka –  pelkkiä tekstisivuja on yhteensä pitkälti yli puolitoista tuhatta -, voin vihjata itse pitäneeni uusinta Bourgeois Equality-teosta herkullisimpana. Sen alkuun sisältyy selkeä synopsis kahdesta aiemmasta teoksesta, joten argumentaatioon pääsee kyllä kiinni vielä tuossakin vaiheessa. Lukemista voi sitten jatkaa taaksepäin, jos aikaa ja motivaatiota riittää. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen ajatellut, etten enää rupea mitään yhteiskuntatieteitä tai kansantaloutta tutkailemaan, mutta tämä juttu herätti kyllä kiinnostusta ainakin hieman vilaisemaan ko. teosta.
Moraalin ja markkinoiden suhde on varsin ajankohtainen aihe. Nykytrendihän on myydä eettisesti tuotettuja tavaroita ja käyttää sertifikointia mainosvalttina.
Jokin aika sitten kävin pitkän keskustelun Pihlannon kanssa aiheena ahneuden talousvaikutuksesta.