AnttiJuhaniKasvio

Mitä meistä tulee?

Israelilainen historioitsija ja filosofi Yuval Noah Harari esittää uudessa kirjassaan Homo Deus vision nykyihmisen muuttumisesta jumalolennon kaltaiseksi. Tämän kehityksen kääntöpuolena voi kuitenkin olla oman lajimme eli homo sapiensin häviäminen.

Huikean rohkeita ja provokatiivisia teesejä, eikö totta? Tarkemmin nykymaailman realiteetteja ajatellessa alkaa kuitenkin tuntua ikävästi siltä, etteivät miehen teesit ole edes riittävän provokatiivisia.

Jumalihmisen synty

Kaikista sivilisaation saavutuksista huolimatta ihmislaji on pysynyt evoluution hitauden vuoksi koko historiallisen ajan suhteellisen muuttumattomana. Toki terveytemme, hygieniset olot ja ravitsemus ovat kehittyneet niin, että esimerkiksi uuden ajan alun eurooppalaiset todennäköisesti ihmettelisivät, olemmeko todella heidän jälkeläisiään.

Elämäämme on lisäksi tullut jo nyt joitakin aiemmin jumalallisina pidettyjä piirteitä. Tapasivathan esi-isämme vedota jumalten apuun katovuosien, kulkutautien ja sotien riehuessa heidän ympärillään. Me sen sijaan pyrimme ratkomaan nuo ongelmat omaan älyymme luottaen, jolloin uskon tehtävät rajautuvat lähinnä yksilöllisen sielunhoidon alueelle.

Isoimmat muutokset ovat kuitenkin Hararin mukaan vasta edessäpäin. Kykenemme pian muun muassa parantamaan perimäämme geneettisen seulonnan ja geenimanipulaatioiden avulla, optimoimaan päivittäisen ravintomme ja liikuntamme, kasvattamaan älyllistä suorituskykyämme keinoälyn turvin, siirtämään rutiinityöt robottien suoritettaviksi ja lääkitsemään itseämme entistä täsmällisemmin. Sotilaidenkaan ei tarvitse enää asettua alttiiksi vihollisen tulitukselle, vaan terroristeja voidaan listiä myös USA:sta käsin ohjatuilla lennokeilla.

Tällaisten kehityskulkujen tuloksena on uudenlaisen superihmisen – homo deuksen – kehittyminen. Samalla me tavalliset ihmiset – homo sapiensit - muutumme pikku hiljaa tarpeettomiksi. Vaikka hallitukset kuinka saarnaavat työllisyysasteen kohottamisen välttämättömyydestä, organisaatiot tulevat vuosi vuodelta paremmin toimeen ilman meidän työpanoksiamme. Kuluttajina meille voisi löytyä enemmän käyttöä, mutta kulutuksemmehan vie jo nyt aivan liikaa luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä täysin kestämättömästi.

Harari toivoo tavallisen rahvaan – siis meidän - löytävän korvikesisältöä elämäämme esimerkiksi sosiaalisista medioista tai kehittymällä entistä taitavemmiksi tietokonepelien pelaajiksi. Aikaa myöten tuloksena on kuitenkin nykyihmisen eriytyminen kahdeksi eri lajiksi esi-isiemme ja neanderthalilaisten tapaan. Tuolloin joudumme vain toivomaan, että superihmiset suhtautuvat meihin vastuullisemmin kuin Eurooppaan vaeltaneet homo sapiensit kohtelivat sukupuuttoon päätyneitä neanderthalilaisia.  

Eriytyminen on jo käynnissä

Ihmiskunnan varakkain sadasosa omistaa nykyisin yhtä paljon kuin loput yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia maapallon väestöstä. Elintasoerot ovat kasvaneet suuriksi myös rikkaiden länsimaiden ja muun maailman välillä, vaikka viime vuosikymmeninä edennyt globalisaatio ja Kiinan huikea talouskasvu ovat jonkin verran tasoittaneet tilannetta.

Nyt kehittyneet teollisuusmaat ovat sulkemassa rajojaan niin ulkomaiselta tuonnilta kuin köyhistä maista tulevilta maahanmuuttajiltakin. Eliitit kasvattavat edelleen varallisuuttaan ja poliittista vaikutusvaltaansa, ja osaajien työpanosta hyödynnetään muun muassa liiketoimintojen, julkisen sektorin ja erilaisten kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen pyörittämisessä. Myös rutiinitehtävien hoitamiseen tarvitaan vielä jonkin verran matalapalkkaista työvoimaa. Näissä tehtävissä toimivien ihmisten lojaalisuus ostetaan lupaamalla turvata heidän työpaikkansa ja palvelunsa sekä pitämällä yllä lakia ja järjestystä.

Jäljelle jäävät vauraiden maiden ylijäämäihmiset ja sadat miljoonat tai miljardit kehittyvien maiden kansalaiset, jotka turhaan yrittävät pyristellä irti köyhyydestä. Maailmanlaajuinen keskiluokka jatkaa – nykyoloissa vauhdiltaan hidastuen - kasvamistaan etenkin Kiinassa ja Intiassa sekä myöhemmin myös Afrikassa. Maailman varsinainen eliitti matkaa kuitenkin samaan aikaan jo kohti superihmisyyttä, kun taas planeettamme kyky tyydyttää kaikkien ihmisten tarpeita käy yhä rajatummaksi. Tuolloin sekä houkutus että käytännön mahdollisuudet pelkäksi painolastiksi koettujen ihmismassojen väkivaltaiseen harventamiseen alkavat pikku hiljaa lisääntyä.

Kyse ei ole enää vain kauas tulevaisuuteen ulottuvista painajaisnäyistä. Moni äärioikeistolainen fantasioi nykyisin rikkaisiin maihin pyrkivien barbaarimassojen massamittaisesta eliminoinnista, ja yksi sotavisioilla hekumoiva tyyppi – Steve Bannon – toimii Yhdysvaltain presidentin tärkeimpänä neuvonantajana. Eräs tämän aamun uutisista oli puolestaan tuore tieto parinsadan ihmisen hukkumisesta Välimereen. Eli homo sapiensin olemassaolo on jo nyt uhattuna paljon makaaberimmalla tavalla kuin Harari on toistaiseksi kehdannut sanoa julkisuudessa.

Olisiko aika ryhtyä miettimään humaanimpia kehitysvaihtoehtoja? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (88 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hararin edellinen kirja Sapiens oli vuosikymmenen tärkeimpiä. Erityisesti arvostin muistutusta kaikesta maanviljelyn keksimisen tuottamasta pahasta, aliravitsemuksesta alkaen.

Uuden ajan alun Harari määritteli hienosti "tietämättömyyden keksimiseksi". Keskiajan yliopistoissahan opittiin kaikki, mitä maailmasta koskaan saattoi tietää.

Elämä on entropiakriisiä. Entropia liittyy niin energiaan kuin informaatioonkin. Hiukan tuntuu siltä, että Homo Deus -teoksen tapa käsitellä ihmistä algoritminä unohtaa suurimmaksi osaksi energian. Mutta tulevaisuuden ennustamisen pitääkin olla vaikeampaa kuin menneisyyden.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Voit olla hyvinkin oikeassa Homo Deus-kirjan suhteen, mutta toistaiseksi olen vain kirjoittajan Der Spiegelille antaman haastattelun varassa; varsinaiseen sisältöön pääsen perehtymään vasta sitten kun olen saanut itse kirjan käsiini.

Tämän viikonvaihteen Financial Timesissa on muuten Hararin juttu, jossa hän kommentoi Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin vähän aikaa sitten pitämää manifestinkaltaista esitystä. Siinä mies peräänkuuluttaa maailmanlaajuista yhteisöllisyyttä. Ks. https://www.ft.com/content/ac0e3b20-0d71-11e7-a88c...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Olen lukenut kirjan. Tiivistelmäsi antoi siitä niin oikean kuvan, etten olisi ikinä uskonut varsinaisen lukukokemuksen olevan vasta edessä. Mieleen hiipii hirvittävä epäilys oikeiden kokonaisten kirjojen merkittävyyden kuolemasta...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #3

Ei todellakaan mikään turha epäily. Linkkasin tämän keskustelun FB-sivulleni, mutta tuskin kukaan viitsi edes avata linkkiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En oikein ymmärrä mihin viitat tuolla energialla? Ei inhimmillinen ajattelu tai yleensä informaation jäsentyneisyys noudata lämpö-opillisia lakeja.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Tietenkin kaikki elämä noudattaa myös fysiikan lakeja, mutta ei energia ole käsittääkseni kovin olennainen muuttuja informaation järjestäytymisessä. Toki riittävä energia voi hajoittaa kaiken tiedonkin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Aivot, jotka painavat non 1,4 kiloa kuluttavat 20 prosenttia vuorokautisen energian osuudesta. Melkoista energian käyttöä ajatteluun, tiedon järjestämiseen ja kaikkeen mitä aivot tekevät.
https://www.scientificamerican.com/article/thinkin...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #48

kaikki liike kai vaatii energia. Miten paljon kuluttaisi 1000 äo?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #48

Sivarikoulutuksessa aikoinaan oli samassa "tuvassa" arkkitehtiopiskelija, joka selitti laihuuttaan ja hiton pitkien hiustensa rasvaisuutta sillä, että hän ajattelee niin paljon ;)

Enimmäkseen luki sarjakuvia ja piirteli ulkohuussia, jossa oli kukkasia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #48

"Aivoissa ei periaatteessa kulu enempää energiaa silloin kun ajattelemme, sillä aivot toimii tavallaan koko ajan yhtä voimakkaasti, aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta kertoo."

"Onko kysymys aivojen oman energiantarpeen kasvusta vai älyllisen ponnistelun aiheuttamasta muusta fyysistä stressistä ja esimerkiksi lihasten reagoinnista siihen, se ei ole ihan selvää. Mutta joka tapauksessa näyttää siltä, että vaativan aivojumpan avulla voisi kuluttuaa jopa 200 kaloria enemmän kuin kuluisi mitään miettimättä." Jukka-Pekka Heiskanen

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Tutkijoiden käsitykset siis ovat ristiriitaisia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #24

Kvanttitermodynamiikka on kieltämättä vasta tekeillä, mutta etenee...

http://www.nature.com/news/battle-between-quantum-...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #87

Mitä merkitystä sillä on tässä yhteydessä?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Hyviä kysymyksiä. Tuli mieleen teinivuosien lukemistosta Isaac Asimovin Itse jumalat ja muutenkin Asimovin tuotanto. Jännää että nyt taas tuntuu, että olemme uuden ajan kynnyksellä. Silloin jo teinivuosina opettelin ohjelmoinnin alkeita ja oli aika selvää, mitä käskemällä voi saavuttaa.

Tekoälyä ei vielä ole ja vaikka olen ollut vakuuttunut jo siitä lähtien, kun ymmärsin sen merkityksen, sen mahdollisuudesta, olen jo pitkään uskonut, että en sitä koskaan näe eläessäni. Nyt taas vaikuttaa siltä, että se on jo olemassa, ihan vastasyntyneenä ja tyhmänä, mutta se on alkanut oppia itsenäisesti. Varmaan lisää aiheesta minun "kynästäni" pian.

Vanha kiinalainen viisaus on toivottaa vihollisilleen mielenkiintoisia aikoja. Me elämme niitä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kyllä kai keinoälyn kehittyminen tulee olemaan aika nopeaa kun maailman varakkaimmat yritykset yrittävät kilvan ostaa parhaita asiantuntijoita toisiltaan ja kun kvanttitietokoneiden kehitys nostaa - todennäköisesti - koneellisen laskentakapasiteetin kokonaan uusille tasoille.

Minulle automaattiseksi vertailukohdaksi H G Wellsin 1895 julkaisema science fiction -romaani The Time Machine, jossa hän visioi ihmiskunnan kahdentuneen eloiksi ja morlockeiksi - mutta vasta satojen tuhansien vuosien kuluttua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luulen, että se jako tapahtuu pikemminkin yksilöiden sisällä kuin välissä ja on tapahtunut jo ; toiset ovat enemmän morlockeja kun toiset.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten se tekoälysi oppii itsenäisesti. Suunnitteleeko ihan itse omat päämääränsäkin?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Mistä minä tiedän. Minä vain luulen, että se on syntynyt ja se oppii. Jatko riippuu siitä, mitä se saa oppia, mitä se siitä oppii ja saako se sähköä seinästä.

Minä mietin näitä nyt lähinnä kasvatustieteiden kannalta. Tietysti vahvalla tietoteknisellä tietämyksellä. Mikä ihminen on, miten hän kehittyy, miten kehittymistä voidaan auttaa, kiihdyttää ja ehkä hieman sitäkin, minne halutaan lopulta mennä.

Jänniä kysymyksiä, jänniä aikoja, valitettavasti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Minä en ole tekoälyä tuottaviin erilaisiin suunnitelmiin perehtynytyt, tiedän vain että on monenlaisia tapoja jolla sellaista yritetään kehittää. Luulen että joku on aina oppimistavat ja rajat jollain algoritmilla ennakoinut.
Minäkin mietin kasvatustieteen kannalta, mutta ilman tietoteknista tietämystä ja pikemminkin tietoteoreettiselta näkökulmasta. Olen esimerkiksi miettinyt mitan someilun kielenkäyttö vaikuttaa tulevaisuuden kirjoitustaitoon.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #35

On se mukava palata pilvistä naisen syliin. Kun tässä on tekoälyn mahdollisuuksia luodannut, olen tarkoituksellakin unohtanut tunteet. Ei älyllä ole tarvetta elää, se tarvitsee jotakin vahvaa, jossa on suvunjatkamisvietti ja meillä ihmisillä se on nainen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Ilman tunteita ei olisi evoluutiota. Ehkä J-P sillä energialla tarkoitti nimenomaan sitä lisääntymisen vimma joka generoi biologisen kehityksen. Mutta totta, tekoälyltä se puuttuu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #37

Hormonit vaikuttavat. Ilman hormoneja ei olisi lisääntymistä. Kuinka tunteellisia ovat eläimet? Ne lisääntyvät siinä missä ihmiset. Tunteet kuuluvat tuonne humanistisiin tieteisiin. Biologia yhdistää hormonit ja evoluution.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #40

Epäiletkö ettei eläimillä olisi tunteita?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #42

No en suoranaisesti. Minulla on ollut monenlaisia eläimiä ja fiksuja ovat olleet ja nykyinen koirakin on. Ehkä samat hormonit sielläkin vaikuttavat. Vaikea on kyselemällä saada selvää sen tunteista. Toki kyllä se osoittaa pitävänsä tai inhoavansa joitakin asioita ja vihatakin se osaa.Vaikea ihmisen on ymmärtää sen rakastamista, mutta uskollinen se on. Hellyyden kipeäkin. Se osaa ilmaista nälän tunnetta ja janoa. Se osaa ilmaista milloin pitää päästä ulos. Eivätkä nämä edes ole sen ainoita taitoja ja osaamista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #51

Tunteet sijaitsevat ihmisilläkin aivojen esi-inhimillisissä osissa.
Eläintenkin tunteet ilmenevät käyttäytymisessä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #42

Kaikki eliökunnan rajaviivat ovat tietenkin veteen piirrettyjä, koska lajeja, sukuja ja heimoja ei luonut muu jumala kuin Carolus Linnaeus.

Ihmisen erottaa muusta eliökunnasta monimutkaisin kieli. Ilmiselvää on, että kaikilla nisäkkäillä ja useimmilla linnuilla on hyvinkin monimutkaisia tunteita. Syanobakteereilla tuskin on, mutta kaikkien meidän esi-isämme muistutti niiitä, joten kai vastaava evoluutioketju voisi alkaa nykyisistäkin sinilevistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

Olennainen ihmisen muista eläimistä erottava toiminto on työ. Jotkut muutkin eläimet saattavat käyttää jotain työkaluja ja monet eläimet rakentavat pesiä ja keräävät ruokavarastoja, mutta vain ihminen suunnittelee päässään vaikkapa jumalansa huoneen, ennen kuin toteuttaa sen. Käsitteitä koodavan kielen kehittyminen on mahdollistanut tämän. Kieli on kehittynyt yhteisöllisen kommunikaation tuloksena.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #59

Ihan kiva uskomus Friedrich Engelsiltä, jos halutaan keksiä vaihtoehto kuolemattomalle sielulle. Käytännössä marxilainen uskontokin vain rajoittaa tutkimusta ja ajattelua. Ei ihmistä erota muista lajeista mikään erityinen.

Ihmisen kieli on ilman muuta lajityypillisistä kielistä monimutkaisin, mutta on ihan selvää, että monet nisäkkäät, varsinkin kädelliset ja valaat; ja monet linnut, varsinkin niin sanotut vokaalioppijat, suunnittelevat kaikenlaista niin yksilöinä, perheinä kuin yhteisöinäkin.

En halua vähätellä ihmisen vaikutusta maapallon kuvaan. Delfiinejä ei voi pitää vastuullisina moottoriteistä ja ilmastonmuutoksesta. Entä sitten itseään jäljentävä keinoäly? Voiko se elää ikuisesti ilman jotakin ruostuvaa tai lahoavaa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #60

Valaat ovat sentään viisaampia, selviävät ilman valtavia tavaramääriä.
Mikään muu laji kuin ihminen ei tuota jatkuvalla syötöllä uusia enemmän tai vähemmän tarpeellisia tavaroita, ei myös käytä luonnonvaroja mitenkään verrattavissa olevin määrin.
Epäilemättä ihminen on aivan omassa kategoriassa oleva maailman pahin tuhoeläin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #60

Ajeletko mainitsemillasi moottoriteillä pelkän uskon varassa uskon tuottamassa ajoneuvossa?
Totta, minä olen Engelsin ja Marxin tavoin materialisti, olkoon vaikka uskoteltua jos ontologisiin spekulaatioihin mennään, se on kuitenkin yhteistä todellisuutta

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #62

Et taida olla materialisti vaan "dialektinen" materialisti. Sellainen, joka luulee, että on olemassa todellisuudesta erillinen ihmistajunta, joka eroaa muusta luonnosta siten, että se "suunnittelee" päinvastoin kuin eläinten tajunta. Ei eroa. Muutkin eliöt suunnittelevat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #63

En todellakaan luule, että ihminen suunnittelee päinvastoin kuin muut eläimet, jotka pystyvät ennakoimaan tapahtumia. Olet oikassa, että kyseessä on jatkumo joka jossain määrin ilmenee jo esi-inhimillisellä evoluution tasolla. Mutta käsitteellinen kieli yhdessä työkalujen käytön kanssa tuottavat emergentin yhteiskunnallisen tason jonka lainalaisuudet eivät ole redusoitavissa aikaisemmille tasoille.
Ihmisen genesis on kirves ja sana. Nimen antaminen työkalulle mahdollistaa kulttuuriperimän.
Kyllä vain; apina- tai lintupopulaation kulttuurikin saattaa periytyä sukupolvelta toiselle.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #66

Mikäli emergenssi ymmärretään Kari Enqvistin muotoilemaksi heikoksi emergenssiksi, emme ole eri mieltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #67

Ei tule mieleen Kari Enqvistin muotoilemat emergenssit ja tuskin olen halukas kovin yksityiskohtaisesti palamaan tällaiseen tietoteoreettiseen problematiikkaan.
Minusta kuitenkin emergenssi ihmisen ja muun luomakunnan välillä on merkittävä.
Jotenkin tuntuu nyt siltä, ettemme joltain osin ymmärrä toistemme ajatuksenjuoksua tai käytämme jotain termejä eri merkityksessä?
Vaikka en hegeliläinen ole, ihmisten keksimä vaihdon väline, raha arvona, on kuitenkin puhdasta henkeä.
Kun kaikki mahdolliset ainelliset resurssit yritetään muuttaa rahaksi, eikö jo olla aika pitkälle Hegelin filosofian todentamisessa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

#40
Etologia tutkii mm. tunteiden ilmenemistä eläinten käyttäytymisessä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #71

Ihminenkin on apina joten mitään jyrkkää raja eri apinalajien välillä tuskin on löydettävissä, mutta tarkasteltaessa kokonaisuutena ihmislajin aikaansaannoksia niin ero sukupuuttoon kuolemassa oleviin lähisukulaisiimme on valitettavan huomattava.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Älykyysosamäärä yli 1000 on mahdollinen.

The genetic study of cognitive ability suggests that there exist today variations in human DNA which, if combined in an ideal fashion, could lead to individuals with intelligence that is qualitatively higher than has ever existed on Earth: Crudely speaking, IQs of order 1,000, if the scale were to continue to have meaning.
Kun sitten ihmistä muokataan vielä monien muiden ominaisuuksien osalta, päästää siihen mitä kuvasit blogissasi.

Aivan viime päivinä olen kuullut joistakin suomalaisista lapsista, jotka poikkeavat älynsä osalta muista. Heitä siis on jo, eikä heitä ole muokkataa mitenkään. Geenejä muokkamalla tulos on ihan eri dimensiota.

Suomen kuvalehden tuorein numero kertoo varakkaiden perheiden valitsevan puolisoita lähisuvusta. Serkukset olivat monessa polvessa aviopuolisoiksi sopivimpia. Näin säilyi suvun omaisuus. ( Mietinpä vain, että lopputulos ei välttämättä ollut aina ollut terve ihminen näin läheisissä liitoissa.)

Riitta Jallinoja tutki dynastioita ( Warburgit, Rotschildit, Kruppit Saksassa ja MOrganit, Rockefellerit, Fordit ja Vanderbitit USA:ssa sekä Angellit Italiassa, Wallenbergit Ruotsissa ja Herlinit Suomessa).

http://nautil.us/issue/18/genius/super_intelligent...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Toisesta päästä kannattaa muistaa, että lapsena koettu vakava aliravitsemus alentaa ihmisen älykkyysosamäärää pysyvästi. Siten esimerkiksi Afrikan tämänhetkisen nälkäkriisin laskuja maksetaan tämän vuosisadan lopulle saakka.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Älykkyyden kehityksessä ravitsemuksella, köyhyydellä, kouluttamattomuudella jne on merkittävä osa, siksi kai älykkyyttä eri tavoin katsotaankin kehitettävän niissä ihmisissä, joilla on varoja ja kykyjä ja mahdollisuuksia.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Olet tosi jännän äärellä, mutta ehkä vähän harhassa.

Peruskysymys on, onko ihminen tabula rasa vai miten meidän (kulttuuri)perintömme periytyy? Kysymyksessä asetin jo odottamani vastauksen, mutta eikö se ole jo ilmeinen?

Kaspar Hauser tarjoaa viihdyttäviäkin? eväitä lisäpohdintoihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kulttuuri periytyy oppimalla.
Ihminen on kai enemmän tabula rasa kun mikään muu olento. Jos tulevat jumalolennot oppivat algoritmin avulla ei luovalle ajattelulle jää sija, sillä sellainen äly edellyttää ennakoinnin ylittämistä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #20

Ihminen on biologian orja, joten periytymisen ongelma lienee triviaali.

Miksi tai millä tavoin ihminen on luova? Eikö se olisi siirrettävissä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Näethän millä tavoin ihminen on luova. Ei ihmisen tuottamat esineet ole mihinkään DNA:han koodattu.
Miksi? Kysyt motiivia. Sitä sopii miettiä, oliko muna vai kana ensiksi. Eli loiko ajatuksellinen visio tarpeen toteuttaa se aineellisesti vaiko tarve ratksista jokin ongelma suunnitelman toteutukseen. Sekä että sanoisin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #23

Geenimuokkaus voisi todella luoda uudenlaisia biologisia luomuksia. En pidä sellaista mahdottomana. Nykyisen biologiamme orjia olemme tietysti, mutta tulevia ihmisiä voitanee muokata ihan uudenlaisiksi. Tässä hiukan siitä.
We can imagine savant-like capabilities that, in a maximal type, might be present all at once: nearly perfect recall of images and language; super-fast thinking and calculation; powerful geometric visualization, even in higher dimensions; the ability to execute multiple analyses or trains of thought in parallel at the same time; the list goes on. Charlie Gordon, squared.

To achieve this maximal type would require direct editing of the human genome, ensuring the favorable genetic variant at each of 10,000 loci. Optimistically, this might someday be possible with gene editing technologies similar to the recently discovered CRISPR/Cas system that has led to a revolution in genetic engineering in just the past year or two. Harvard genomicist George Church has even suggested that CRISPR will allow the resurrection of mammoths through the selective editing of Asian elephant embryo genomes.

No jos tuo mammutti herätettiäisiin eloon, niin ehkä meidänkin geeneistä voitaisiin luoda uusi superihminen uuden teknologian avulla ei siis kopiota nykyisestä vaan kaikin tavoin parempi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Kasvatus on usein pyrkinyt kieltämään biologisen ihmisen olemuksen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihmisen ajattelun mukautminen digimuotoon merkitssee luovan kyvyn muuttumista valinta-algoritmiksi. Onko jumalolennot jotain robotteja?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Heh joo, eipä muitakaan jumalolentoja taida olla tarjolla. Mutta älykäs suunnittelu on sentään jossain määrin mahdollista edes tulevaisuudessa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Evoluutio lienee, että nyt jo olemme eräänlaisia kyborgeja, koneita käskeviä eläimiä. Seuraavaksi kone neuvoo meitä ja sitten yhdymme. Orgasmin jälkeistä tilaa ei voi vielä nähdä.

Aika tarkkaan Avaruusseikkailu 2001:n kaava, mutta menihän se 1984:kin ohi pahemmitta vammoitta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Ei ihmisen tekniset keksinnöt ole evoluution tulosta. Rajoitan "evoluutio" koskemaan biologista kehitystä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #27

Paremman puutteessa käytin huonohkosti asiayhteyteen sopivaa sanaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Onhan niitä orgasmeja aikaansaavia koneita monenmoisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aina on ollut älynsä puolesta muista poikkeavia. esimerkiksi sellaisia jotka suorittavat päässälaskuja kuin kone.
Mitenhän se 1000 ylittävä älykkyysosamäärä on laskettu?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tyhmempiä on helppo huijata antamalla uskoa, että he ovat älykkäämpiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Se on perinteinen tapa jolla naiset ovat hallineet miehiään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

1000 ylittävä älykyysosamäärä on laskettu arvioimalla mitkä geenit tuottavat älykkyyttä ja miten niitä voisi monistaa ja tehostaa ja miten se tuottaisi suuremman osamäärän. Arvioita siis ihmisiltä, joilla on genetiikka hallussa. Pidän geneeetikkona noita arvioita ihan mahdollisina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43

Ei kai ihmisen geenejä voi käytännössä monistaa ja tehostaa mielin määrin. Ehkä siitä suurimman osamäärän ihmisestä tulisikin idiootti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #46

Geenien kopiontivirheet tekivät meistä, siis aivoistamme parempia, ja meistä muita eläimiä fiksumpia. Evoluution aikana juuri aivoihin liittyviä koodausvirheitä on jopa pystytty paikantamaan.

Siihen on faktaa täällä http://www.seeker.com/did-a-copying-mistake-make-h...

Tässä vain yksi:
The researchers studied one specific gene, called SRGAP2, which they think has been duplicated at least twice during the course of human evolution, first about 3.5 million years ago and then again about 2.5 million years ago. No näistä on kauan.

Jos luit tuon aiemman artikkelin jonka linkkasin niin siinäkin on kiinnostavaa asiaa aiheesta. Ei siis minkään scifi kirjan kirjoittajalta vaan tutkijoilta.

Genetiikka on äärettömän kiehtovaa. Cell on äärettömän hyvä tiedelehti. Genetiikan proffa luennoi niiden uusimman tiedon pohjalta. Toki tieto oli usein niin uutta, että hänen oli vaikea ilmaista kovin selkeästi mitä tutkijat olivat havainneet. Opiskelijalla oli työ ja tuska pysyä juttujen mukana ja sitten suorittaa vaikkapa tuollaisesta luentosarjasta lopputentti.

Kiehtovinta oli kuitenkin se, että kehitys meni kaiken aikaa vauhdilla eteenpäin. Ei ollut tylsää.

Rikkaat ja fiksut saavat ensimmäisinä uuden tyypin geenit, Eikö tämä sen selvästikin osoita:

Each society will decide for itself where to draw the line on human genetic engineering, but we can expect a diversity of perspectives. Almost certainly, some countries will allow genetic engineering, thereby opening the door for global elites who can afford to travel for access to reproductive technology. As with most technologies, the rich and powerful will be the first beneficiaries.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Ei varmaan ole tylsää jos ala kiinnostaa ja on riittävästi perustietoa ymmärtää tutkimustuloksia.
Ei kuitenkaan ole mun juttuni, mulle oman tieteenalan ulkopuolelta oleviksi opinnoiksi riittää muutaman sieni- kasvi- tain eläinlajin tunnistaminen.
Minua hirvittää miten pitkälle vielä voidaan mennä geenimanipulaation aluella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Älykkyys ei ole vain geeneihin koodattu. Älykkyydestä suuri osa perustuu käsitteelliseen ajatteluun joka on opittua.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Tämähän on toisin sanoen evoluutiota. Jokainen planeetan eläinlaji on muokannut itseään, lajiaan, valinnoilla, puolison yms. Eläimet ovat valinnoillaan muuttaneet itseään ympäristöönsä parhaiten sopeutuviksi. Ihminen on myöskin tehnyt aina samaa, kehittämällä itsestään hieman superimman version. Nyt siihen hommaan on tullut tekniset apuvälineet, ja prosessi nopeutuu monikertaisesti. Pysyykö sitten arviointikyky vauhdissa, voi vain arvailla. Heikot kaatuu elontiellä...

Joskus pohdiskelin että ehkä elämäilmiö käyttää ihmistä hyväkseen, levitäkseen lajimme älyn avulla koko galaksiin. Elämä haluaa elää, se on sen ainoa oikea tavoite. Monessa paikassa parempi niin. Superihmisen, vaikkapa vuonna 3000, sellaisen tavoitteita emme kykene edes kuvittelemaan. Lanikea on iso paikka valloittaa, mutta jälkeläisemme, jumalaisen superolennon alkutavoitteena ihan mukavan haastava tehtävä ;D

Ehkä törmäämme aioneitten päästä muihinkin jumaliin, siinä ne vasta kupit kolisee ja juttua piisaa. Mutta tuskin kukaan silloin muistaa tätä juttua usarissa, so. harmi, mutta sen kanssa on vain jotenkin elettävä ;D

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tekisi mieli vastata, että revoluutiota, mutta kun se ei taida olla kovin muodikasta, niin joku käännös paradigm shiftistä olisi varmaan parempi. Niitä vaihdoksia tulee vain yhä nopeampaan tahtiin ja kun vauhti on niin kova, että ei kukaan näe eteensä, ollaan singulariteetissa.

Se tässä on mukavampaa evoluutioon nähden, että ei tarvitse (muka) syntyä uudelleen lapsiensa tai jonkun muun valheen kautta uudelleen pysyäkseen mukana. Laitapaikat vauhdin kiihtyessä, joista pitää kiinni, ovat arvokkaita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Taitaa olla pikemminkin hajoamista, eli entropian lisääntymistä

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Meillä ihmisillä ja eräillä eläimilläkin on lähes yhtäläiset geenit. Kuvitelkaa mikä variaatio siitäkin on syntynyt. Ihmispopulaatioita kannattaa ajatella freskona. Populaatiot menevät päällekkäin ja sekoittuvat toisiinsa kuin värit, sanoo Turun yliopiston perinnöllisyystieteen professori Marja-Liisa Savontaus. Väestöt edustavat siis pikemmin jatkumoa kuin erillisiä yksiköitä. Tässä mielessä kaikki rotujaot ovat keinotekoisia, ihmisen mielikuvituksen ja luokitteluvimman tuotteita.

Näin on varmasti monien muidenkin ominaisuuksien suhteessa kuin vain ihonvärin. Olemme samoista lähtökohdista muokkautuneet hyvin toisistamme erottuviksi. Eivät identtiset kaksosetkaan, vaikka on samat geenit ole täsmälleen samanlaisia. Voivat toki ulospäin näyttää kovinkin samanlaisilta, mutta hyvä havainnoija löytää erot heistäkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Valitseminen ei ole mitenkään tyypillistä käyttäytymistä eläimille, päinvastoin: monissa eläinten käyttäytymistä koskevissa tutkimuksissa eläin, joka joutuu valitsemaan vaihtoehtojen välillä, ilman selkeätä preferenssiä, turvautuu hämmenyksissään ns. sijaistoimintaan.
Jumalista ja superolennoista:
Onhan kristityt naulinneet Jumalansa ristille.
Monet myös pitävät tehtävänään mahdollisimman nopeasti hävittää Luojansa tekeleet.
Mikähän mahtaa olla Jumalansa kanssa kilpailevien ihmisten lopullinen voitto?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Lähinnä tuossa oli mielessä puolison valinta, joka nyt vaikka lintuja katsellessa on varsin tarkanoloista puuhaa, kuka tahansa ei niin vain pääsekään pukille :@

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #75

Tarkkaa ja kriteerit joiden perusteella suosio jaetaan ovat selkeät. Tapaukset joissa ehdokkaat ovat samanarvoisia saattavat hämmentää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mikään ei ole tyypillistä käyttäytymistä eläimille. Eliölajeja on kymmeniä miljoonia, meitä hominoideja niistä noin 24.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_primates

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #76

Valitseminen on tietämykseni perusteella epätyypillistä käyttäytymistä eläimillä. Vain häkkiin suljettuja rottia ja ihmisiä pakotetaan jatkuvasti suorittamaan valintoja.
Evoluutio tuskin olisi ollut mahdollista jos se olisi tapahtunut yhdentekevien valintojen varassa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #79

Sexual selection on merkittävä osa natural selectionia. Varsin monilla lajeilla naaras on aktiivisempi osapuoli. "Selection" on sinänsä passiivinen termi, joka olisi voitu 1800-luvulla suomentaa valikoitumiseksikin. Ei luonnovalinnassakaan mistään "choicesta" ole kyse.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala Vastaus kommenttiin #80

Feromonit ja hormonit yms. tekevät vissiin aika paljon juttujaan, ei tietoisuus toki niinkään. Ehkä valinta sanana oli väärä tässä yhteydessä, pitäisi puhua pikemminkin vain kemiasta. Kiitos korjauksesta molemmille kommentaattoreille ;)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #82

Kun katselee vaikka jonkun paratiisilinnun pesänkoristamispuuhia
tuskin voi puhua pelkästä kemiasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #80

Hyvä huomautus!
Valikoituminen olisi parempi termi. Minä tarkoitan valinnalla
"choice".
Tarkoittaako "valinnanvapaus" selection vai choice?
Kai ihmisnaaratkin ainakin länsimaisessa yhteiskunnassa useimmiten ovat aktiivisempia lajittelemaan kumppaaniehdokkaat prioriteettiensa mukaan. Urospuolilla kun usein tilanne on: no choice.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Useimmat kommentoijat ovat juuttuneet minä-moodiin eivätkä ymmärrä kysymyksen ydintä: "meistä". Me olemme tässä yhdessä, kehitymme, opimme, opetamme ja elämme yhdessä. Yksittäisen ihmisen kehitystä voitaisiin kuvailla sanoilla rappeutuva, surkea ja lopulta kuoleva. Ihmiskunta, me yhdessä, me yhdessä olemme jo luoneet vaikka mitä. Mitä meistä tulee?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Voihan ihmiskuntakin rappeutua. Minusta kaaos leviää koko ajan.
Se on nimenomaan globaali yhteiskunnallinen prosessi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Eiköhän sen Finland first, USA second -liikkeen vastavirtaus pian tule. Hans Rosling melko äskettäin kuoli, mutta silti yleensä kaikki menee yleensä parempaa päin. Jokainen yksilö on tietysti päivittäin päivän lähempänä kuolemaansa ja se ymmärrettävästi voi vetää mielen matalaksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikös se ollut juuri Harari joka esitti,että odottakaahan,kun keksitään keinot ikuiseen elämään mitä sitten tapahtuu:

"http://www.sciencealert.com/scientists-have-successfully-reversed-dna-ageing-in-mice"

Saatan näin 80-luvulla syntyneenä hyvinkin vielä nähdä vielä todellisen verilöylyn missä maailmansodat ovat olleet pieni notkahdus ihmisyydessä.Eikä oikein vakuuta tilastot missä kerrotaan väkivallan vähenevän ja kaikki olisi kivvaa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kaikista kommenteista!

Keskustelu on edennyt aika omaehtoisesti omia latujaan, mikä on sinänsä ihan tervetullutta.

Kovin paljon se ei kuitenkaan tarjoa vastauksia blogin päättäneeseen kysymykseen humaanimman - ja sellaisena automaattisesti myös keastävämmän - kehityksen vaihtoehdoista. Niiden löytämisellä alkaa olla kiire.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Totta, jos ei ole jo liian myöhäistä niin viime hetket on käsillä. Oman ratkaisuni olen esittänyt jo kymmeniä vuosia, eli niin kauan kuin IT on mahdollistanut rahan lopettamisen.
Se ei vielä riitä, mutta poistaisi varmasti suuren osan tarpeettomasta tuotannosta.
Kestävä kehitys on mahdollista vain tuotanta ja kulutusta vähentämällä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko Herra Jumala lopullisesti nitistetty jos ihmisistä tehdään jumalolenteja?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Eikös se jumala juurikin ihmisen päässä ole luurannut jo iät ajat. Nyttemmin se vain haluaa koko kropan, lajin. Alkuräästä ihmiseksi, ideasta jumalaksi, voi juma lasta ;-•

Käyttäjän KeijoKinnunen kuva
Keijo Kinnunen

"Yksityinen mielipide tai näkemys paljoakaan vaikuttaa USA:n tai EU:n politiikkaan. Ei myöskään Jumalan suunnitelmiin maan ihmisten varalle.

Ei paljoakaan myöskään Suomen poliittiseen ilmastoon.

Kivahan se on purkaa omia henkilökohtaisia paineita täällä netissä, kiukutella ja usein nimitelläkin eri mieltä olevia monilla lempinimillään.

Ollaan nyt vaan tyytyväisiä siitä, mitä entiset ja nykyiset sukupolvet ovat saaneet aikaseksi.

Itse olen tyytyväinen ja olen onnellinen että suuri maailmanpalo lienee vältettävissä, otaksun."

Muisto Keijo Kullervo

PS. "Joka toista haukkuu (tosin täällä yleensä vähän) on ite."

Käyttäjän juholasinikka kuva
Sinikka Juhola

Hieno yhteenveto mielenkiintoisesta kirjasta. Keskustelu olisi voinut käsitellä enemmän kirjan teemoja. Kiitos kuitenkin!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikään ei olisi estänyt tuomasta niitä teemoja tänne mitä olisi halunnut käsiteltävän.