AnttiJuhaniKasvio

Filosofin pitkä yö

Tämän viikon Der Spiegel esittelee kamerunilaissyntyisen, USA:ssa akateemisen uran tehneen ja nykyisin Etelä-Afrikassa asuvan filosofin Achille Mbemben ajatuksia. Ne avaavat kiinnostavan näkökulman edessämme olevaan maailmaan. Laajemmin filosofi on kehitellyt ajatuksiaan alkujaan ranskaksi kirjoitetussa teoksessa Mustan järjen kritiikki, joka nyt ilmestyy ainakin englannin- ja saksankielisinä käännöksinä.

Eurooppa on Mbemben mukaan tottunut pitämään itseään vuosisatojen ajan maailmanlaajuisesti valistuksen ja yhteiskunnallisen modernisaation lipunkantajana. Afrikkaan on puolestaan suhtauduttu isona mutta kehittymättömänä maanosana, josta on löytynyt lähinnä mineraaleja ja ihmisiä, joita on hyödynnetty ensin orjina ja myöhemmin matalapalkkaisena työvoimana.

Nykyisin Eurooppa on vauras mutta ikääntyvä maanosa, jonka asukkaat pelkäävät heidän elämäänsä epävarmuutta tuovia muutoksia. Eri maat ovat kääntyneet kulttuurisesti sisäänpäin, ja ihmisten tuloa muualta hillitään muureja pystyttämällä. Terrorismin uhka saa yhteiskunnat käyttämään poliisivaltion kaltaisia menettelytapoja, ja kovaotteinen oikeistopopulismi raivaa tieltään perinteisen humanismin.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa suuret ikäluokat kasvavat aikuisiksi ja ryhtyvät rakentamaan omaa elämäänsä tietoisina nykyajan maailman mahdollisuuksista. Työvoimaresurssien lisääntyminen voisi periaatteessa luoda pohjan Afrikan talouksien vuosikymmeniä jatkuvalle voimakkaalle kasvulle. Tilannetta vaikeuttavat kuitenkin elinympäristöjen nopea huonontuminen, kiristyvä kilpailu vedestä ja muista niukoista resursseista, instituutioiden toimimattomuus, kansainvälisten yritysten häikäilemätön eduntavoittelu ja vauraiden maiden suojautuminen ulkoapäin tulevalta kilpailulta. Monet afrikkalaiset pyrkivät muualle etsimään tietä parempaan elämään, mutta vain harvat onnistuvat. Paljon useammat joutuvat paarian asemaan ja osa sortuu lopullisesti matkan varrelle.

Nämä esteet eivät muuta kehityksen perussuuntaa. Kun vielä vuosituhannen alussa Euroopan asukasluku oli Saharan eteläpuolista Afrikkaa suurempi, vuosisatamme puoleen väliin mennessä viimemainitulla alueella ennakoidaan asuvan kolminkertainen määrä ihmisiä Eurooppaan verrattuna. Vuosisadan loppuun mennessä eron odotetaan kasvavan noin kuusinkertaiseksi, ja väestöennusteisiin sisältyvän muuttoliikkeen vuoksi yhä useamman Euroopassa asuvan juuret tulevat olemaan Afrikassa.

On turha kuvitella tämän kehityksen toteutuvan kivuttomasti. Euroopan nykyinen väestö pyrkii pitämään tiukasti kiinni hankkimistaan etuuksista, joita se ei ole valmis jakamaan automaattisesti muiden kanssa. Samaan aikaan afrikkalaiset toivovat samoja mahdollisuuksia vaurauden tavoitteluun kuin muillakin on ollut ennen heitä. Ennen pitkää afrikkalaiset yhteiskunnat löytävät kuitenkin oman kehitystiensä, ja myös me eurooppalaiset löydämme oman paikkamme uudessa maailmanjärjestyksessä.  Mbembe kutsuu puolin ja toisin vaikeaa siirtymävaihetta ”pitkäksi yöksi”.

Mbemben ajatusten ohella minulla on ollut ilo tutustua viime aikoina afrikkalaisen kaunokirjallisuuden uusimpiin tuotteisiin, kuten Chimananda Ngozi Adichien ja Chibundu Onuzon mainioihin romaaneihin Americanah ja Welcome to Lagos. Niiden valossa voi päätellä Afrikan olevan ainakin jonkinasteisen kulttuurisen renessanssin kynnyksellä samalla kun maailma etenee yleisemminkin kohti Afrikan vuosisataa.

Koska näin tulee tapahtumaan aivan haluistamme riippumatta, lienee paras ryhtyä miettimään, miten saamme tämän kehityksen parhaat mahdolliset puolet toteutumaan käytännössä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Mitä tässä on uutta? Eikö tämä kaikki ole ollut tiedossa eurooppalaisilla jo aikoja sitten?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Ainakin Mbembe painottaa tähänastista voimakkaammin liberaalin demokratian, humanismin ja nykyaikaisen finanssikapitalismin yhteensopimattomuutta. Viimemainittu uhkaa tehdä meistä kaikista neekereitä tuon sanan alkuperäisessä merkityksessä: sillä kuvattiin ylipäätään myytävissä olevia objekteja. Kun tuo kokemus nousee vallitsevaksi, koko elämä alkaa näyttää pelkältä olemassaolon taistelulta, jossa vahvimmat ja häikäilemättömimmät jäävät viimeiseksi henkiin.

Vaihtoehtona Mbembe peräänkuuluttaa koloniaalisesta perinteestä vapautunutta uutta panafrikkalaista identiteettiä, joka voi samalla luoda pohjaa universaalin ihmisyyden käsitteen uudelleenlöytämiselle.

Nämä eivät taida olla vielä ihan itsestäänselvyyksiä kaikille meille eurooppalaisille.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tarjoan suomalaisille filosofiasta kiinnostuneille tutkijoille tutustuttavaksi kirjoittamaani kirjasarjaa Kristillinen filosofia, joka perustuu eurooppalaiseen perintöön ja perimään. Kun ymmärrämme eurooppalaisen perinnön lainalaisuudet, tulevaisuuden suunnitteleminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien ymmärtäminen avautuu. Kirjoissani väitän, että menneisyyden lisäksi ihmisillä, jopa yksittäisillä ihmisillä, voi olla myös tulevaisuus. Tämän ymmärtäminen vaatii uskoa, kuten kristillisyydessä tähänkin saakka on ollut kysymys.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

"neekereitä tuon sanan alkuperäisessä merkityksessä: sillä kuvattiin ylipäätään myytävissä olevia objekteja"

Mikäs tuo juttu on? Eikö "neekeri" tule romaanisten kielten mustaa tarkoittavasta sanasta, esim. esp. negro? Ei tähän etymologiaan mitään myytävänä oloa liity.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #12

Ihmiset käyttävät sanoja kommunikointiin. Toki neekeri-sanaa on käytetty halveksuvaankin sävyyn, mutta kun orjakauppaa käytiin, afrikkalaisia nimitettiin neekereiksi ja pitkään sen jälkeenkin. On huomioitava hieman vaikeasti esille tuotava asia ns. vastahyökkäys. Jotta puolustetaan omaa sijaa ja asiaa kielletään sanoja, kuten neekeri-sanan käyttö. Tämä on nykyään valkoisten parissa hyvin omaksuttu asia, kun ns. rasismi on kiellettyä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #14

(Tämä ei tainnut liittyä minun kommenttiini, joka koski neekeri-sanan etymologiaa.)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #16

Neekeri sana tarkoittaa mustaa ja on Nigerian alueella syntyvien ihmisten rotumääritys. Rotuominaisuudet ovat periytyvä ilmiö. Valkoiset ovat aiempina vuosisatoina pelänneet paljonkin sitä, että heille omaan sukuun syntyy tummia ihmisiä. Nykyään pelko on jo vähäisempää. Silti kaiketi on lupa pyrkiä pitämään omasta geenistöstään huolta, kunhan suosii terveyttä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #12

Siteeraan tässä asiassa Mbembeä, viisaampi olen sitten kun saan haastattelun lisäksi hänen kirjansakin käyttöön.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Lukiessani kommenttia #6 käsitän, että on mahdollista Mbemben ehkä ajattelevan ihmisten olevan kauppatavaraa siinä, missä tavaroidenkin. Kristinopissa ihminen ei ole kauppatavaraa. Meidän länsimaisten kristillisyydessä kasvaneiden ihmisten tulisi osoittaa omaa moraalista osaamistamme myös afrikkalaisille ja toimia ihmisinä oikein: ihminen ei ole kauppatavaraa. Valitettavasti myös länsimaalaisten elämäntavassa on piirteitä, joista tästä käsityksestä ei ihan pääse vapautumaan. Myydään esimerkiksi jääkiekkoilijoita ja urheilijoita eri talleihin. Tästä voi saada väärän käsityksen, jos ei tiedä, että kyseessä on ihmisten työsuoritukset. Myös ihmisten myynti seksityöhön on länsimaissa kiellettyä toimintaa. Se vahingoittaa ihmisiä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tämä eurooppalaisten pitää kertoa afrikkalaisille eikä alkaa omaksua näiden ehkä vääristyneitä ihmiskäsityksiä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Afrikka kieltämättä on suuri ja kehittyvä alue. Monesti ennusteita sävyttää fataalisuus: näin väistämättä tulee käymään. Kuitenkin ihmisten on mahdollista säädellä omaa elämäänsä ja vaikuttaa ihmisinä elämänpiiriinsä. Blogikirjoituksessa maalataan, että afrikkalaiset tahtovat itselleen samat mahdollisuudet kuin on ollut eurooppalaisillakin. Eurooppalaiset ovat käyneet esimerkiksi edellisen 2000 vuoden aikana läpi muutosprosesseja ja kehitysvaiheita, jotka eivät aina ole olleet helppoja. On täytynyt aivan tyhjästä luoda elämäntapa, jossa ihmiset voivat nykyään melko rauhallista elämää elää. Yksi tärkeimpiä opittuja asioita ovat tietenkin rakennustaito ja maanviljely ja karjankasvatus. Näitä asioita ei oikein voida ohittaa muuallakaan. Maapallo sinänsä voi olla elämänalusta, jossa ihmisen tulee sopeuttaa elämäntapansa alueen mahdollisuuksiin. Ei ole oikein muuta maailmaa kohtaan, että Afrikassa vain syntyy ihmisiä, jotka pyrkivät muualle etsimään onneaan. Pitää sopeuttaa syntyvyys alueen kantokykyyn. Muu on väärin.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Mbembe olettaa optimistisesti Afrikan kehittyvän suurten mahdollisuuksien maanosaksi, joka vetää puoleensa väkeä muualta. Minä rohkenen olla asiasta eri mieltä, mutta tuo on hänen kantansa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Voi voi, kovin olet Tarja tietämätön Afrikan historiasta. Meillä ei ole afrikkalaisille mitään opettamista, eikä paljon muillekaan maailman ihmisille.

Afrikkalainen sanoo: Te eurooppalaiset annoitte meille raamatun mutta veitte maat. Me kristityt eurooppalaiset olemme syyllisiä heidän kurjuuteensa.
Joka kylässä on ollut vuosituhansia elämää ylläpitävä kulttuuri. Me olemme sen tuhonneet. Me toimme heitä miljoonia orjiksi.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Jos aikoinaan afrikkalaisia ei olisi viety Amerikkaan työntekijöiksi puuvillapelloille (niin ikävää kuin se nykyaikana ajateltuna onkin), olisi mahdollisesti käynyt niin, että tummaihoisille olisi muodostunut Afrikasta reservaatti tai joku muu ikävä asia. Nykyään tummaihoiset ovat ihmisinä samanlaisten koulutus- ja työmahdollisuuksien äärellä kuin vanhat eurooppalaisetkin. Uskon, että tätä asiaa afrikkalaiset osaavat jo arvostaakin eivätkä pelkää ja reagoi voimakkaasti valkoihoisten syyllisyydentuntoihin. Elämällä on ollut ennen aikaan senaikaiset käsitykset vallalla ja on voitu toimia vain vallalla olevin ehdoin. Nykyaikaiset silmälasien läpi katsottuna menneisyyttä on monien ihmisten vaikea hyväksyä, mutta historiaa pitäisi katsoa kehitysportaina, joita on ollut kiivettävä nykyisyyteen ja välttämättömyys jos ei täysin hyväksyen niin ainakin todeten. Afrikkalaiset ihmiset eivät ole olleet kovin lempeitä ihmisiä; he ovat olleet tappajia ja ihmissyöjiä. Siinäkin kehitys on mennyt eteenpäin, suurin osa on jo sivistyneitä.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #10

Et voi Tarja olla tosissasi. Ne piruparat ovat ilmeisesti syöneet toisiaan, varmaan satoja, kenties tuhansia vuosisatojen aikana.

Mutta me jumalan lapset emme ole julmia vaikka olemme tappaneet toisiamme kymmeniä miljoonia. Papit ovat innolla olleet siunaamassa tappajia ja tappovehkeitä. Orjiksi viedytkin pääsivät uuden elämän alkuun uudessa maassa.

Nyt niistä afrikkalaisista on jo suurin osa sivistyneitä, toteat. Eli nyt ne sivistyneet afrikkalaiset tappavat toisiaan kuten me sivistyneet valkoihoisetkin.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #11

Uskonnoissa on kysymys elämäntavassa ja perhemallissa. Eurooppalaista elämäntapaa on puolustettu sotienkin avulla kristinuskon olemassaolon ajan ja nykyään Euroopassa vallitsee rauha ja hyvinvointi. Onhan Euroopassa vuosisatojen ajan ollut kysymys myös aluejaoista.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Rakennustaito ja maanviljely ja karjankasvatus eivät ole eurooppalaisten keksintöjä. Jo parituhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua ne keksittiin Lähi-idässä.
Afrikka mielestäni kuolee ensimmäisenä. Sillä ei ole mitään onnistumisen mahdollisuuksia, erämaan laajenevat, hedelmällisillä alueilla kasvatetaan vain meitä varten hedelmiä. Piruparat kuolevat nälkään tai pakenevat pohjoiseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiinalaiset ovat investoineet aika lailla Afrikkaan ja ostaneet sieltä viljelysmaata.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Maanviljelytaito ja karjankasvatusosaaminen on varmaankin säilynyt sukupolvien ajan niillä, jotka sellaisen taidon ovat hankkineet siitä huolimatta, missä näitä taitoja on arkeologisessa mielessä esiintynyt varhaimmin. Taidot ja tiedot kulkevat usein suvuissa. Vaikka suomalaiset asuvat täällä Pohjolassa, mielestäni on vaatinut meiltä suurta taitoa saada tämä maa kukoistamaan. Ei ehkä olla eilisen teeren poikia. Näitä ja muitakin taitoja voivat oppia afrikkalaisetkin, kun heillä on malttia järjestää lapsilleen koulutusta.

Käyttäjän KeijoKinnunen kuva
Keijo Kinnunen

Muistuu mieleeni tarina Etelä-Karjalaisesta lehtimiehestä:

Oli opintomatkalla USA:ssa -50 luvulla ja tuppasi itsensä bussissa neekerin viereen ja istumaan...
Pitkään istuskelivat äänettömänä, mutta sitten välähti suomalaisella lehtimiehellä:

"Mitäs me neekerit!"

PS. "Lehtineekeri" oli aikoinaan toimittajasta vähän pilkallinen liikanimitys.

Muisto Keijo Kullervo

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ostin vähän aikaa sitten itselleni karttapallon, pienen vain. Eurooppa näyttäytyy siinä nykyään melko pieneltä pelikentältä verrattuna planeetan muihin alueisiin. Pitäisi kuitenkin hyväksyä oma menneisyys, historia ja herstoria, oma kulttuuri ja elämäntapa, jotta sitä sivistyksellisesti voi puolustaa ja kannustaa. Eurooppalaisilla on pitkä perinteet sotimisesta ja sitä on muuallakin maapallolla, mutta moni seikka nykyään viittaa siihen, että maapallolla olisi jo mahdollisuuksia rauhaisampaan eloon kuin on ollut ennen. Meidän kukin kulttuurin tulisi auliimmin kuin ennen neuvoa omia kulttuurin hyviä puolia ja osaamista, jolloin hyvinvointierot alkavat vähitellen tasoittua. Maapallo on ihmisten maapallo ja toivottavasti hyvää mieltä tuottaa suomalaisille myös oma 100-vuotisjuhlavuotemme. Ihmisiä kaikki olemme!